Euroopan unionin tekoälyasetuksesta (AI Act, asetus (EU) 2024/1689) keskustellaan usein korkean riskin tekoälyjärjestelmien, kiellettyjen käyttötarkoitusten ja vaatimustenmukaisuusvaatimusten näkökulmasta. Yksi asetuksen mielenkiintoisista uudistuksista on tekoälylukutaitoa (AI literacy) koskeva velvollisuus. Ensimmäistä kertaa Euroopan unionin lainsäädäntö velvoittaa organisaatiot huolehtimaan siitä, että tekoälyä käyttävillä henkilöillä on riittävä osaaminen järjestelmien vastuulliseen käyttöön.
Generatiivisia tekoälyjärjestelmiä käytetään asiakirjojen laatimiseen, asiakaspalvelussa, ohjelmistokehityksessä, markkinoinnissa ja henkilöstöhallinnossa. Samalla tekoälyn käyttöön liittyvät riskit ovat kasvaneet. Organisaation suurin riski ei välttämättä ole tekoälyjärjestelmän tekninen virhe, vaan se, ettei sen käyttäjä ymmärrä järjestelmän toimintaperiaatteita, rajoituksia tai oikeudellisia vaikutuksia.
Tekoälylukutaidosta lakisääteinen velvollisuus
Tekoälyasetuksen 4 artiklan mukaan tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että niiden henkilöstöllä ja muilla tekoälyjärjestelmien käyttöön osallistuvilla henkilöillä on riittävä tekoälylukutaito. Asetus ei määrittele yksityiskohtaista koulutusmallia, vaan velvollisuus on suhteutettava muun muassa henkilöstön tekniseen osaamiseen, koulutukseen, kokemukseen sekä käytettävien tekoälyjärjestelmien käyttötarkoitukseen ja niihin liittyviin riskeihin.1
Tekoälyasetus noudattaa kokonaisuudessaan tätä riskiperusteista lähestymistapaa. Lainsäätäjä pyrkii varmistamaan, että järjestelmiä hyödynnetään sellaisella tavalla, joka suojaa yksilöiden perusoikeuksia, turvallisuutta ja oikeusvarmuutta. Mitä suurempi vaikutus tekoälyjärjestelmällä on henkilön oikeuksiin, terveyteen, toimeentuloon tai syrjimättömään kohteluun, sitä suuremmat ovat käyttäjään ja organisaatioon kohdistuvat velvollisuudet.2
Tekoälylukutaidon tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyä käyttävät henkilöt ymmärtävät riittävällä tasolla järjestelmien toimintaperiaatteet, niiden rajoitteet sekä niihin liittyvät oikeudelliset ja eettiset riskit. Käytännössä vaatimukset vaihtelevat merkittävästi. Henkilöstöhallinnossa tekoälyä käyttävän tulee tunnistaa erityisesti syrjintään liittyvät riskit ja henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn velvoitteet. Ohjelmistokehittäjiltä voidaan edellyttää huomattavasti syvempää teknistä osaamista kuin esimerkiksi asiakaspalvelussa työskenteleviltä henkilöiltä.
Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) onkin korostanut, että tekoälyjärjestelmien käyttö ei poista rekisterinpitäjän vastuuta henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä. Tekoälyä hyödyntävä organisaatio vastaa edelleen siitä, että henkilötietojen käsittely täyttää tietosuojasääntelyn vaatimukset.3
Käytännön vaikutukset organisaatioissa
Tekoälylukutaitoa koskeva velvollisuus on kiinnostava myös yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta. Vaikka asetus ei nimenomaisesti säädä yrityksen johdon vastuusta koulutuksen järjestämisessä, käytännössä velvollisuuden toteuttaminen kuuluu organisaation johdon vastuulle osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Yrityksillä on oltava toimivat mallit tekoälyn käyttöön, henkilöstön on saatava asianmukaista koulutusta ja tekoälyn käyttöä koskevat vastuut on määritelty selkeästi.
Velvollisuus korostuu erityisesti tilanteissa, joissa tekoälyä käytetään ihmisten elämään merkittävästi vaikuttavissa asioissa, kuten rekrytoinnissa, luotonannossa, vakuutustoiminnassa tai viranomaisasioiden valmistelussa. Mikäli tekoälyjärjestelmän käyttö johtaa esimerkiksi syrjivään päätöksentekoon tai henkilötietojen lainvastaiseen käsittelyyn, arvioitavaksi tulee se, onko organisaatio huolehtinut henkilöstön riittävästä osaamisesta ja asianmukaisista ohjeistuksista.
Samalla tekoälylukutaito liittyy läheisesti hyvän hallintotavan (good governance) periaatteisiin. Organisaation tulisi laatia tekoälypolitiikka, määritellä tekoälyn hyväksyttävät käyttötarkoitukset, ohjeistaa luottamuksellisten tietojen käsittelystä sekä järjestää henkilöstölle säännöllistä koulutusta. Toimenpiteillä voidaan osoittaa, että organisaatio on pyrkinyt järjestelmällisesti hallitsemaan tekoälyn käyttöön liittyviä oikeudellisia riskejä.
Johtopäätökset
Tekoälylukutaitoa koskeva 4 artikla siirtää painopisteen teknologian sääntelystä ihmisten osaamiseen ja organisaatioiden toimintakulttuuriin. Yritysten kannalta keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, käytetäänkö tekoälyä sellaisella tavalla, joka täyttää sekä tekoälyasetuksen että muun sovellettavan lainsäädännön vaatimukset.
Organisaatiot, jotka panostavat henkilöstön koulutukseen, sisäisiin tekoälyohjeistuksiin ja vastuulliseen käyttöön rakentavat samalla kilpailuetua toimintaympäristössä, jossa luotettava ja vastuullinen tekoälyn käyttö muodostuu yhä keskeisemmäksi osaksi hyvää yritystoimintaa.
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (Artificial Intelligence Act), erityisesti 4 artikla sekä johdanto-osan kappaleet 20 ja 21. ↩︎
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, erityisesti 5, 6 ja 9 artiklat. ↩︎
- European Data Protection Board (EDPB), Opinion 28/2024 on certain data protection aspects related to the processing of personal data in the context of AI models (2024). ↩︎
