Syyskuun 1. päivänä 2024 voimaan tulleet ulkomaalaislain muutokset kiristivät oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä. Muutosten tavoitteena on ehkäistä maahantulosäännösten kiertämistä, vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin sekä korostaa hakijan omaa vastuuta lupamenettelyssä.
Vaikka lainsäädäntöuudistus on ollut voimassa jo jonkin aikaa, sen vaikutukset näkyvät edelleen Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä. Muutokset koskevat sekä uusia hakijoita että niitä hakemuksia, jotka olivat vireillä lain tullessa voimaan.
Ensimmäistä oleskelulupaa ei lähtökohtaisesti haeta Suomesta
Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee ensimmäisen oleskeluluvan hakemista. Ulkomaalaislain lähtökohtana on jo pitkään ollut, että ensimmäistä oleskelulupaa haetaan Suomen ulkopuolelta. Lakimuutoksen myötä tästä periaatteesta poikkeamiseen suhtaudutaan aiempaa pidättyväisemmin.
Poikkeuksia kuitenkin edelleen on. Esimerkiksi Suomen kansalaisen perheenjäsenet, Suomessa syntyneet lapset, opiskelijat, tutkijat sekä heidän perheenjäsenensä voivat tietyissä tilanteissa hakea ensimmäistä oleskelulupaa Suomessa. Ratkaisu tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti.
Hakijan henkilöllisyyden luotettava selvittäminen korostuu
Lakimuutoksen myötä myös henkilöllisyyden todentamiseen liittyvät vaatimukset ovat tiukentuneet. Lähtökohta on, että oleskeluluvan hakijalla tulee olla kotimaansa myöntämä voimassa oleva passi.
Pakolaismatkustusasiakirja tai ulkomaalaispassi ei kaikissa tilanteissa enää riitä oleskeluluvan myöntämisen perusteeksi. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa henkilöllisyyden luotettavaa selvittämistä sekä vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia.
Hakijan oma toiminta vaikuttaa aiempaa enemmän lupaharkintaan
Lakimuutoksessa korostuu niin sanottu kokonaisharkinta. Maahanmuuttovirasto arvioi aiempaa laajemmin myös hakijan omaa toimintaa ennen hakemuksen ratkaisemista.
Kielteiseen päätökseen voivat johtaa esimerkiksi virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen viranomaisille, väärennettyjen asiakirjojen käyttäminen, luvaton oleskelu Suomessa, työnteko ilman työnteko-oikeutta, ilmeisen perusteettoman hakemuksen jättäminen maasta poistamisen lykkäämiseksi, muu viranomaisen harhaanjohtamiseen tähtäävä toiminta.
Kyse ei kuitenkaan ole automaattisista hylkäysperusteista. Viranomaisen on edelleen arvioitava jokainen hakemus yksilöllisesti ja noudatettava hallintolain mukaisia hyvän hallinnon periaatteita sekä suhteellisuusperiaatetta.
Myöhästynyt jatkolupahakemus voi johtaa kielteiseen päätökseen
Lakimuutoksen jälkeen myös hakemuksen ajankohdalla on entistä suurempi merkitys.
Jatko- tai pysyvää oleskelulupaa tulee hakea ennen voimassa olevan oleskeluluvan päättymistä. Mikäli hakemus jätetään vasta luvan umpeuduttua, seurauksena voi olla kielteinen päätös, vaikka muut luvan myöntämisen edellytykset täyttyisivät.
Käytännössä sähköisen Enter Finland -palvelun kautta jätetty hakemus katsotaan toimitetuksi ajoissa, jos se on lähetetty ennen voimassa olevan luvan päättymistä.
Oikeudellinen harkinta säilyy muutoksista huolimatta
Vaikka lainsäätäjän tavoitteena on ollut kiristää oleskelulupien myöntämisedellytyksiä, viranomaisen harkintavaltaa ei ole poistettu. Jokainen hakemus ratkaistaan edelleen yksilöllisesti, ja päätöksenteossa on huomioitava paitsi ulkomaalaislain säännökset myös Suomen perustuslaki, hallintolaki, Euroopan unionin oikeus sekä Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet.
Erityisesti suhteellisuusperiaate, yhdenvertaisuus sekä oikeus hyvään hallintoon vaikuttavat siihen, miten uusia säännöksiä voidaan soveltaa käytännössä. Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen voi tietyissä tilanteissa vaikuttaa lupaharkintaan erityisesti silloin, kun hakijalla on vahvat perhesiteet Suomeen.
Mitä hakijan kannattaa huomioida?
Lakimuutokset korostavat huolellisen valmistautumisen merkitystä. Hakijan kannattaa varmistaa jo ennen hakemuksen jättämistä, että henkilöllisyys voidaan osoittaa luotettavasti, hakemus perustuu oikeaan lupaperusteeseen ja kaikki tarvittavat selvitykset toimitetaan viranomaiselle.
Kielteinen oleskelulupapäätös ei kuitenkaan aina tarkoita, että asia olisi lopullisesti ratkaistu. Päätöksen lainmukaisuus voidaan saattaa hallintotuomioistuimen arvioitavaksi, mikäli päätöksen katsotaan perustuvan virheelliseen lain soveltamiseen, puutteelliseen selvitykseen tai harkintavallan virheelliseen käyttöön.
Lakimuutokset osoittavat, että ulkomaalaisoikeudessa painopiste on siirtynyt entistä vahvemmin hakijan oman toiminnan arviointiin ja maahanmuuton hallinnan tehostamiseen. Samalla yksilöllinen kokonaisharkinta säilyy edelleen keskeisenä osana oleskelulupamenettelyä.
Koska jokainen oleskelulupa-asia perustuu yksilöllisiin olosuhteisiin, oikeudellinen arviointi kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Huolellisesti valmisteltu hakemus vähentää kielteisen päätöksen riskiä ja parantaa hakijan oikeusturvaa koko lupaprosessin ajan.
