Lähestymiskielto on oikeudellinen keino suojata henkilöä häirinnältä, uhkailulta, vainoamiselta ja väkivallan uhalta. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia ja turvata henkilön turvallisuutta. Käytännössä lähestymiskieltoa haetaan usein tilanteissa, joissa osapuolten välillä on päättynyt parisuhde, perheväkivaltaa, pitkäaikaista häirintää tai vainoamista, mutta sitä voidaan käyttää kaikissa tilanteissa, jotka muodostavat uhkaa hengelle, terveydelle, vapaudelle, rauhalle tai muulle vakavalle häirinnälle.
Lähestymiskielto ei ole rikosoikeudellinen rangaistus, vaan siviilioikeudellinen turvaamistoimi. Kiellon rikkominen sen sijaan on rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.
Lähestymiskieltojen määrääminen on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomessa määrättiin 1 439 lähestymiskieltoa, joka on noin 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähestymiskiellolla suojattiin yhteensä 1 910 henkilöä, joista valtaosa oli naisia. Kasvu jatkui myös vuonna 2025. Tilastokeskuksen mukaan lähestymiskieltoja määrättiin 1 650, mikä oli lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Lähestymiskiellolla suojattiin yhteensä 2 182 henkilöä. Noin 92 prosenttia lähestymiskieltoon määrätyistä oli miehiä, ja lähestymiskieltojen taustalla oli useimmiten nykyinen tai päättynyt parisuhde.
Kasvuun on arvioitu vaikuttaneen myös vuoden 2023 lakimuutos, jonka jälkeen lähestymiskieltohakemuksen tekeminen on hakijalle maksutonta riippumatta siitä, määrätäänkö kielto vai ei.
Mitä lähestymiskielto tarkoittaa?
Lähestymiskiellosta säädetään lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998). Kieltoon määrätty henkilö voidaan velvoittaa pidättäytymään yhteydenpidosta sekä fyysisestä lähestymisestä suojattavaan henkilöön.
Käytännössä kielto voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö ei saa tavata tai seurata suojattavaa henkilöä, ottaa yhteyttä puhelimitse, tekstiviesteillä, sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa tai oleskella suojattavan kodin, työpaikan tai muun erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.
Lähestymiskielto voidaan määrätä tavallisena lähestymiskieltona, laajennettuna lähestymiskieltona tai perheen sisäisenä lähestymiskieltona. Vakavimmissa tapauksissa kieltoa voidaan valvoa myös sähköisesti.
Lähestymiskiellon hakeminen ja määrääminen
Lain mukaan edellytyksenä lähestymiskiellon määräämiselle on, että on olemassa perusteltu aihe olettaa henkilön syyllistyvän toiseen kohdistuvaan rikokseen tai vakavasti häiritsevän tämän rauhaa. Arviointi on aina tulevaisuuteen suuntautuvaa riskinarviointia. Käräjäoikeus arvioi kaikkia asiassa esitettyjä olosuhteita, joita ovat esimerkiksi aiempi väkivalta tai sen uhka, vainoamista tai jatkuva yhteydenottaminen, häirinnän toistuvuus, rikosilmoituksia, todistajien kertomuksia ja kirjallista näyttöä, kuten viestejä tai sähköposteja. Yleisesti voidaan todeta, että mitä vakavammasta uhasta on kysymys, sitä vähäisempi näyttö voi riittää osoittamaan vaaraa.
Lähestymiskieltoa voi hakea henkilö itse, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen tietyissä tilanteissa. Hakemus käsitellään yleensä käräjäoikeudessa. Kiireellisissä tapauksissa poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, joka tulee nopeasti käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Näytöllä on suuri merkitys lähestymiskiellon määräämisessä. Tyypillistä käräjäoikeudessa arvioitavaa näyttöä ovat esimerkiksi tekstiviestit ja sähköpostit, valokuvat, valvontakameratallenteet, lääkärinlausunnot, rikosilmoitukset ja todistajien kertomukset. Uhrin kannattaa pitää tapahtumista kirjaa, johon kirjataan tapahtumien ajankohdat ja sisältö mahdollisimman tarkasti.
Lähestymiskiellon rikkominen
Lähestymiskiellon rikkominen on rikos. Rikoslain 16 luvun 9a §:n mukaan, jos lähestymiskieltoon tai väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätty rikkoo lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 8 §:ssä tarkoitetussa lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa, hänet on tuomittava lähestymiskiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Jos kieltoon määrätty henkilö ottaa yhteyttä tai saapuu kiellon vastaisesti suojattavan henkilön läheisyyteen, poliisi voi aloittaa rikostutkinnan. Rangaistuksena voi olla sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.
Oikeuskäytäntöä lähestymiskiellosta
Korkein oikeus on viime vuosina tarkentanut lähestymiskiellon soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Ratkaisussa KKO 2025:66 korkein oikeus arvioi, voitiinko alle 15-vuotias määrätä lähestymiskieltoon. Korkein oikeus katsoi, että lähestymiskielto ei ole rikosoikeudellinen seuraamus vaan ennaltaehkäisevä suojatoimenpide. Tästä johtuen myös rikosoikeudellista vastuuta vailla oleva 13-vuotias voitiin määrätä lähestymiskieltoon, kun lain edellytykset muutoin täyttyivät. Ratkaisu korostaa sitä, että lähestymiskiellon ensisijainen tarkoitus on ehkäistä tulevaa häirintää ja turvata suojattavan henkilön turvallisuus. Ratkaisulla on merkitystä erityisesti sen kannalta, että lähestymiskieltoa koskevassa harkinnassa painottuu tulevan vaaran arviointi eikä esimerkiksi se, onko kiellon kohteella rikosoikeudellinen vastuu.
Esimerkki lähestymiskiellon määräämisestä käräjäoikeudessa
Hakija on hakenut perusmuotoista lähestymiskielto vuoden ajaksi. Taustalla on vastaajan kanssa päättynyt parisuhde, joka on päättynyt riitojen ja väkivaltaisen käytöksen takia. Suhteen päättymisen jälkeen vastaaja on ollut jatkuvasti yhteydessä hakijaan. Yhteydenotot ovat sisältäneet esimerkiksi tappouhkauksen ja uhkauksen heittää happoa hakijan kasvoille. Vastaaja on aiemmin kohdistanut hakijaan väkivaltaa ja tehnyt rikosilmoitus laittomasta uhkauksesta ja pahoinpitelystä. Vastaaja on lisäksi seurannut hakijaa tämän kotiin ja työpaikalle. Vastaajan käytös on vaikuttanut negatiivisella tavalla hakijan lapsiin, sillä hän on kokenut olonsa turvattomaksi vastaajan menettelyn takia. Oikeudenkäynnissä hakija esittää todisteena rikosilmoituksia, viestejä ja kertoo tapahtumista johdonmukaisesti. Vastaaja kiistää hakijan väitteet kokonaisuudessaan. Oikeus pitää esitettyä näyttöä kuitenkin tarpeeksi vahvana määrätäkseen lähestymiskiellon vuodeksi. Lähestymiskielto tulee voimaan välittömästi, sillä vastaaja on läsnä