Suomen hallitus esittää merkittäviä muutoksia nuorisorangaistusta koskevaan lainsäädäntöön. Uudistuksen tavoitteena on tehdä nuorisorangaistuksesta nykyistä vaikuttavampi ja käytännössä useammin käytetty seuraamus alle 18-vuotiaana rikokseen syyllistyneille nuorille.
Hallituksen esityksen mukaan nuorisorangaistuksen käyttöalaa laajennettaisiin, sen enimmäiskestoa pidennettäisiin ja seuraamuksen sisältöä uudistettaisiin vastaamaan paremmin sekä rikosten vakavuutta että nuorten kuntouttamistarpeita. Esitys toteuttaa Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksia nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumisesta.
Miksi nuorisorangaistusta halutaan uudistaa?
Nuorisorangaistus on ollut osa suomalaista seuraamusjärjestelmää jo yli 20 vuotta, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Hallituksen mukaan seuraamus ei ole vakiintunut tuomioistuinten käyttöön siinä laajuudessa kuin alun perin tavoiteltiin.
Tämän vuoksi uudistuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä erityisesti tilanteissa, joissa pelkkä ehdollinen vankeusrangaistus ei enää riitä, mutta ehdoton vankeus olisi vielä liian ankara seuraamus. Samalla pyritään ehkäisemään uusintarikollisuutta tarjoamalla nuorelle aiempaa enemmän tukea rikoksettomaan elämään.
Enimmäiskesto kaksinkertaistuisi
Merkittävin muutos koskee nuorisorangaistuksen pituutta.
Voimassa olevan sääntelyn mukaan nuorisorangaistus voidaan määrätä enintään yhden vuoden pituisena. Hallituksen esityksessä enimmäiskesto nostettaisiin kahteen vuoteen.
Pidemmän seuraamuksen tarkoituksena on mahdollistaa pitkäjänteisempi työskentely nuoren kanssa erityisesti vakavammissa rikosasioissa ja tilanteissa, joissa rikoskierteen katkaiseminen edellyttää pitkäaikaista tukea.
Rikoksen vakavuus nousisi nykyistä suurempaan rooliin
Nykyisin nuorisorangaistuksen määräämisessä painottuvat erityisesti nuoren sosiaalinen tilanne ja tuen tarve.
Esityksen mukaan myös rikoksen vakavuus nostettaisiin nimenomaiseksi perusteeksi seuraamuksen määräämiselle. Nuorisorangaistus voitaisiin tuomita silloin, kun rikoksen vakavuus, tekijän syyllisyys tai aikaisempi rikollisuus osoittavat, ettei ehdollinen vankeus yksin ole riittävä seuraamus.
Tällä pyritään varmistamaan, että seuraamus vastaa paremmin teon moitittavuutta kuitenkaan turvautumatta liian herkästi ehdottomaan vankeuteen.
Seuraamuksen sisältö monipuolistuu
Hallituksen esityksessä nuorisorangaistuksen sisältöä kehitetään vastaamaan paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita.
Jatkossa seuraamukseen voisi sisältyä esimerkiksi rikoksetonta elämäntapaa tukevaa toimintaa, opiskeluun tai koulutukseen ohjaamista, työelämään perehdyttämistä, päihde- ja riippuvuushoitoa sekä aiempaa joustavampia valvonta- ja tukitoimia. Tavoitteena on, että seuraamus ei olisi pelkästään rangaistus vaan samalla aidosti rikoksettomaan elämään ohjaava kokonaisuus.
Myös seuraamusselvityksiä uudistetaan
Nuorisorangaistuksen käyttö edellyttää Rikosseuraamuslaitoksen laatimaa seuraamusselvitystä. Esityksen mukaan selvitysten laatimista selkeytetään ja viranomaisten yhteistyötä lisätään. Tarkoituksena on arvioida nykyistä järjestelmällisemmin, mikä seuraamus soveltuu parhaiten yksittäiselle nuorelle sekä ohjata nuori jo rikosprosessin aikana tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Samalla korostetaan moniammatillista yhteistyötä poliisin, syyttäjän, Rikosseuraamuslaitoksen, sosiaaliviranomaisten ja muiden toimijoiden välillä.
Vankeus säilyy edelleen viimeisenä vaihtoehtona
Vaikka hallitus korostaa rikosten vakavuutta aiempaa enemmän, esitys ei muuta suomalaisen nuorisorikosoikeuden keskeistä lähtökohtaa.Alle 18-vuotiaille ehdoton vankeusrangaistus säilyy edelleen poikkeuksellisena seuraamuksena, jota voidaan käyttää vain painavista syistä. Nuorten kohdalla ensisijaisena tavoitteena on edelleen rikoskierteen katkaiseminen, kuntoutuminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Myös kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät, että nuorten kohdalla vapaudenmenetystä käytetään vasta viimesijaisena keinona.
Jos lakimuutokset hyväksytään, tuomioistuimilla on käytettävissään nykyistä laajempi ja joustavampi seuraamus erityisesti vakavampiin nuorten rikosasioihin.Samalla Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten rooli nuoren tukemisessa vahvistuu. Tavoitteena on yhdistää rikosoikeudellinen vastuu ja tehokkaat kuntouttavat toimenpiteet tavalla, joka vähentää uusintarikollisuutta ja parantaa nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä yhteiskuntaan.
Uudistus heijastaa laajempaa rikospoliittista linjaa, jossa nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvuun pyritään vastaamaan sekä seuraamusjärjestelmää kehittämällä että vahvistamalla rikosten ennaltaehkäisyä ja viranomaisyhteistyötä.
Mitä lakiin ehdotetaan muutettavaksi?
Hallituksen esityksen keskeiset muutokset sisältyvät rikoslain 6 luvun 9 §:ään ja 10 a §:ään sekä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 64 §:ään.
Uusi rikoslain 6 luvun 9 §:n 3 momentti
Esityksessä rikoslain 6 luvun 9 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan:
“Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta rangaistusta tuomittaessa on lisäksi tehtävä harkinta nuorisorangaistuksen soveltumisesta 10 a §:n mukaisesti.”
Muutoksen tarkoituksena on velvoittaa tuomioistuimet arvioimaan nykyistä järjestelmällisemmin, soveltuuko nuorisorangaistus käsiteltävään tapaukseen. Nuorisorangaistus nostettaisiin siten selkeäksi vaihtoehdoksi ehdollisen ja ehdottoman vankeuden rinnalle seuraamuslajia valittaessa.
Rikoslain 6 luvun 10 a § uudistuu merkittävästi
Suurimmat muutokset koskevat rikoslain 6 luvun 10 a §:ää, jossa säädetään nuorisorangaistuksen tuomitsemisen edellytyksistä.
Voimassa olevan lain mukaan nuorisorangaistus voidaan tuomita, jos sakko on riittämätön seuraamus eikä ehdollinen vankeus valvontoineen riitä tukemaan nuoren sosiaalista selviytymistä tai ehkäisemään uusia rikoksia.
Esityksen mukaan pykälä kirjoitetaan uudelleen siten, että nuorisorangaistus tuomitaan alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta vähintään neljän kuukauden ja enintään kahden vuoden pituisena, jos sakko on riittämätön eikä painavia syitä ehdottomaan vankeuteen ole, ja lisäksi täyttyy jompikumpi seuraavista perusteista:
- ehdollista vankeutta valvontoineen ei ole pidettävä riittävänä tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi; tai
- rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisemmat rikokset puoltavat nuorisorangaistuksen tuomitsemista ja ehdollista vankeutta yksin on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena.
Juuri uusi 2-kohta on esityksen merkittävin sisällöllinen uudistus. Sen myötä nuorisorangaistus voidaan määrätä myös rikoksen moitittavuuden perusteella, eikä pelkästään nuoren kuntoutus- tai tukitarpeen vuoksi. Hallituksen tavoitteena on, että nuorisorangaistus tulisi nykyistä useammin käyttöön erityisesti tilanteissa, joissa nykyisin päädytään 1–2 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 64 § uudistetaan
Myös nuorisorangaistuksen sisältöä koskevaa 64 §:ää muutetaan.
Nuorisorangaistuksen enimmäiskesto nostetaan yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Lisäksi seuraamuksen sisältöä laajennetaan siten, että siihen voidaan sisällyttää aiempaa enemmän rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa, opiskeluun ja koulutukseen ohjaamista sekä tuomitun suostumuksella enintään 30 tuntia päihde- ja riippuvuushoitoa tai siihen liittyviä palveluja. Työelämään perehdyttäminen säilyy osana seuraamusta.
